Maan keskiosa on ylΣnk÷Σ, jota my÷s kutsutaan ylΣng÷n allastasanteeksi, mutta pohjoispuolella on korkeita poimuvuoria, Elburs-vuoret (Demavend 5108 m), lΣnnessΣ ovat Zagros-vuoret, jotka haarautuvat kaakkoon. SiellΣ on yksittΣisiΣ tulivuoria ja maanjΣristyksiΣ aika tiheΣΣn alueella, jota my÷s kutsutaan Persiaksi.
Maa on aiemmin ollut Persia ja ollut usein vieraan hallinnon miehittΣmΣnΣ, kuten turkkilaisten ja mongolien. V. 1501 alkanut Safavid-dynastia pΣΣttyi Kajar-dynastiaan vv. 1795-1925. TΣnΣ ajanjaksona oli maalle leimaa-antavaa erityisesti brittilΣinen ja venΣlΣinen vaikutus. 1. maailmansodan jΣlkeen ovat useat shaahit hallinneet maata hallitusten tuella tai ilman sitΣ, ja lΣnsimaiden tuella, jotka ovat usein osoittaneet suurta mielenkiintoa maata kohtaan eikΣ suinkaan vΣhiten maan suurien ÷ljyesiintymien vuoksi. Kansan vastarinnan pakottamana viimeisin shaahi joutui lΣhtemΣΣn maasta v. 1979 ja islamilainen ΣΣriuskonnollinen (fundamentalisti) ajatollah Ruhollah Khomeini, joka oli elΣnyt maanpaossa, palasi takaisin ja perusti ankaran keskusjohtoisen islamilaisen tasavallan; islamilainen uskonto ulotettiin kaikkiin maan osiin ja yhteiskuntiin. YrittΣen samanaikaisesti levittΣΣ "vallankumousta" my÷s ulkomaille. Sota naapurimaata Irakia vastaan maksoi maalle suunnattomia hengenmenetyksiΣ ja k÷yhdytti maan talouden. Khomeinin kuoleman jΣlkeen 1989 valittiin Ali Khameini uudeksi hengelliseksi johtajaksi ja siellΣ rakennetaan nykyΣΣn sovittelevampaa linjaa lΣnttΣ kohtaan, mutta maa on menettΣnyt paljon luovaa ja kehittΣvΣΣ kansaa, joka on paennut ulkomaille.
